Meän Ounasjoki
Ounasjokijotos:
Lauantaina 12.7. klo 10:00
Reitti starttaa Raattamakosken alta ja matkaa taitetaan ensimmäisenä päivänä Tepastoon asti. Matkan varrella lasketaan mm. Kurkkio- ja Puksukosket. Päivän aikana tehdään pysähdys Kurkkioon, jossa tarjolla välipalaa. Päivän jälkeen pääset nauttimaan saunan lämmöstä Tepastokosken kuohuja katsellen.
Iltaa voi jatkaa vielä osallistumalla perinteisiin iltamiin, jossa ruokailu mahdollisuus ja monipuolisesti musiikkia ja ohjelmaa.
Sunnuntaina 13.7. klo 10:00
Matka jatkuu Tepastosta kohti Köngästä. Pysähdys puolivälissä. Melonta- ja soutuosuus päättyy Könkäälle Könkään kyläyhdistyksen järjestämään tapahtumaan.
Perinteiset iltamat Ounasjoen rannalla:
Lauantaina 12.7. Wild Stay klo 18 alkaen
Ohjelmassa mm:
- Musiikkia: Ralla Group
- Puheenvuoroja joen tilasta, historiasta ja merkityksestä
- Tarinoita jokivarresta
- Kylän väen esityksiä
Lisäksi Ounasjoki-aiheinen näyttely ja dokumentti, kahvilatarjoilua ja ruokaa, sekä arpajaiset.
Illan päätteeksi latotanssit klo 22-00.30 Esiintyjänä: Tapani Haapasaaren yhtye
Tapahtumaan järjestetty kuljetus Kittilästä, linkki ilmoittautumiseen myöhemmin.
Yhteistyössä:
Tepaston maa- ja kotitalousseura ry
Muonion melojat ry
Lappia eräopasopiskelijat
Könkään kyläyhdistys ry
Ilmoittautuminen on auki!
Ilmoittautuminen 15.5.2025-30.6.2025. Mukaan voit Ilmoittautua täyttämällä lomakkeen jonka saat lukemalla viereisen QR-koodin tai linkin kautta täältä.
Hinta 75€/ hlö sis. 2 päivän opastuksen Raattamasta Könkäälle, välipalat molempina päivinä sekä saunan lauantaina Tepastossa. Tapahtuman järjestäjä vakuuttaa osallistujat tapahtuman ajaksi.
Majoitustarjous Tepastossa: Wild Stay - Ounasrannanmajat, Tepasto. Alueella myös asuntoauto-, sekä asuntovaunu- ja telttapaikkoja. -15% koodilla ounasjoki
Jotokseen voit osallistua omilla varusteilla tai vuokrata kanootin tapahtuman yhteistyökumppaneilta. Kanootinvuokrauksesta ja tarjouksesta lisätietoja ilmoittautumisen yhteydessä.
Lisätietoja voi kysyä Anjalta numerosta +358 40 7012705
Ounasjokijotoksen historiaa
Ounasjoki on Suomen suurin rajojen sisällä virtaava rakentamaton joki. 1970-luvun loppupuolella suunnitelmat vesivoimarakentamisesta ja kylien peittämisestä veden alle synnyttivät rakentamista vastustavan kansanliikkeen.
Vuonna 1983 syntyi laki Ounasjoen erityissuojelusta, joka takasi 300 km pitkän joen vesivoimarakentamiselta.
Kansanliikkeen synty
1970-luvun lopulla suunnitelmat Ounasjoen valjastamisesta energiantuotantoon synnyttivät merkittävän kansanliikkeen Lapissa. Paikalliset nousivat vastustamaan joen rakentamista, peläten sen tuhoavan heidän elinkeinonsa ja kotiseutunsa. Taustalla vaikutti Kemijoen vesistöjen aiempi rakentaminen, jossa kiistellyt tekoaltaat olivat jo muuttaneet alueen luontoa ja yhteisöjä. Ounasjokivarren asukkaat pelkäsivät joutuvansa kohtaamaan saman kohtalon - kotiseutunsa menettämisen vesivoiman nimissä. Tämä huoli ajoi heidät järjestäytymään ja puolustamaan jokeaan sekä perinteisiä elämäntapojaan.
"Täällä vallitsi Ounasjoki-henki – kuin talvisodan henki," muistelee Pentti Niva ensimmäistä Ounasjokisoutua 1981, johon kerääntyi osallistujia jopa Italiasta asti. Median huomio toi liikkeelle näkyvyyttä, ja Ounasjokitoimikunta vei asiaa aktiivisesti eduskuntaan. "Me pyrittiin siihen, että tätä asiaa ei politisoitaisi. Onnistuttiin, koska saatiin tukijoita yli puoluerajojen," Niva muistelee. (Yle.fi 2011)
Voitto joen suojelulle, vaikka lohi menetettiin
Kansanliikkeen työ tuotti merkittävän voiton, kun Ounasjokilaki hyväksyttiin vuonna 1983. Laki kielsi voimalaitosten rakentamisen Ounasjokeen, sen sivujokiin sekä Ounasjärveen laskeviin jokiin. Vaikka joki säästyi padotukselta, alavirtaan Kemijokeen rakennettu pato katkaisi lohen nousureitin, mikä muutti pysyvästi jokivarren elämää.
Lohen menetys oli jokivarren asukkaille muutakin kuin taloudellinen isku – se oli kulttuurinen tragedia, joka on säilynyt kollektiivisessa muistissa sukupolvesta toiseen. Lohenpyynti oli vuosisatojen ajan muovannut paikallista elämäntapaa, perinteitä ja yhteisöllisyyttä. Kalastukseen liitetyt taidot, tarinat ja käytännöt olivat keskeinen osa jokivarren identiteettiä. Nämä perinteet katkesivat äkillisesti, jättäen jälkeensä nostalgian ja menetyksen tunteen, jota nuoremmatkin sukupolvet kantavat mukanaan.
Ounasjokijotos jatkaa taistelua joen puhtauden puolesta
Historiallinen kamppailu Ounasjoen puolesta ei ole päättynyt – se on muuttanut muotoaan. Vaikka lainsäädäntö suojelee jokea padotukselta, ilmastonmuutoksen vaikutukset sekä suunnitellut kaivoshankkeet uhkaavat vesistön ekologista tasapainoa. Erityistä huolta paikallisissa herättää nyt Pulju-projekti ja kaivoshankkeen toteutuessa jätevedet johdettaisiin Ounasjoen vesistöön, mikä vaarantaisi kriittisesti veden laadun ja arvokkaan eliöstön.
Ounasjoki ei ole vain vesistö – se on osa kulttuuria ja identiteettiä jokivarren yhteisöille. Siksi Meän Kaira järjestää Ounasjokijotoksen joen puhtauden säilymisen puolesta ja haluammekin kutsua kaikki mukaan jatkamaan edeltäjiemme perintöä ja varmistaaksemme, että tämä kansallisaarre säilyy elinvoimaisena myös tuleville sukupolville.
TULE MUKAAN!
Lähde Yle.fi, "Ounasjoki taisteltiin vapaaksi soutamalla" (2011)