Pulju: Projekti & Erämaa
Puljun erämaa-alue
Puljun erämaa-alue on osa laajempaa Metsä-Lapin maanselän kokonaisuutta, joka muodostaa merkittävän luonnontilaisen vyöhykkeen Pohjois-Suomessa. Tämä vyöhyke ulottuu Puljun erämaa-alueelta Hammastunturin erämaa-alueelle, muodostaen noin 110 kilometriä pitkän ja 10-30 kilometriä leveän yhtenäisen alueen, jonka kokonaispinta-ala on 2086 neliökilometriä.
Puljun erämaa on merkittävä 56 351 hehtaarin Natura 2000 -suojelualue Pohjois-Suomessa, joka sijaitsee Kittilän (70 %) ja Enontekiön (30 %) kuntien alueella. Alue edustaa ainutlaatuista vaihettumisvyöhykettä Kittilän pohjoisten metsäkairojen ja Enontekiön harvojen metsänrajametsien välissä (ELY-keskus, 2023).
Maisemaa hallitsevat suuret suot, lukuisat vaarat ja laakeat tunturit, joista korkein on eteläosassa sijaitseva Puljutunturi, joka kohoaa 471,5 metriin merenpinnan yläpuolelle. Alue on erityisen merkittävä boreaalisen tunturiluonnon suojelukohde, jossa yhdistyvät tunturikankaat, tunturikoivikot sekä pohjoisimmat luonnonmetsät ja aapasuot (Metsähallitus, 2018).
Kuva: Marja Rauhala
Erämaa-alueen perustamisen päätavoitteina ovat alueen erämaaluonteen säilyttäminen sekä saamelaiskulttuurin ja luontaiselinkeinojen turvaaminen. Alue on tärkeä poronhoidolle, ja siellä toimivat Näkkälän, Kyrön ja Kuivasalmen paliskunnat. Enontekiön puoleinen osa kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen (Metsähallitus, 2018).
Metsä-Lapin maanselkä sijoittuu Kittilän, Enontekiön, Inarin ja Sodankylän kuntien alueille, ja se toimii Fennoskandian päävedenjakajana. Alue on ekologisesti erityisen arvokas, sillä se koostuu yhtenäisistä boreaalisista luonnonmetsistä ja aapasoista. Lisäksi maanselkä tarjoaa ainutlaatuisia mahdollisuuksia virkistyskäyttöön, kuten metsästykseen ja eräretkeilyyn. Alueella on myös kattava autiotupaverkosto, joka palvelee retkeilijöitä. Yhdessä Itä-Lapin ja Pohjois-Ruotsin vanhojen metsien kanssa se muodostaa laajemman, hevosenkengän muotoisen vanhojen metsien kaaren Fennoskandiassa.
Kuva: Sanna Sukuvaara, 2024
Puljun erämaa on luokiteltu syrjävyöhykkeeksi, mikä tarkoittaa, että alueelle ei aktiivisesti ohjata kävijöitä eikä rakenneta uutta palveluvarustusta. Alueella on vain muutamia retkeilyrakenteita, kuten autiotupia, kammi ja laavu, jotka pidetään käyttökelpoisessa kunnossa (Metsähallitus, 2018).
Alueen merkittäviin luontoarvoihin kuuluu monipuolinen linnusto, jossa esiintyy useita uhanalaisia ja harvinaisia lajeja. Erityismaininnan ansaitsee naali, joka esiintyy alueen alpiinisella osalla. Alueelta löytyy myös merkittäviä suojeltuja luontotyyppejä, kuten boreaalisia luonnonmetsiä, aapasoita ja tunturikankaita (ELY-keskus, 2023).
Alueen suojelutilanne on tällä hetkellä epäyhtenäinen. Vaikka Puljun ja Hammastunturin erämaa-alueet on suojeltu erämaalain nojalla, jää näiden väliin merkittäviä alueita ilman virallista suojelustatusta. Näillä alueilla on yksittäisiä soiden suojelualueita ja poroelinkeinon sekä ympäristöjärjestöjen yhteistyössä sopimia dialogialueita. Huolestuttavaa on, että yli kolmannes tästä ekologisesti yhtenäisestä alueesta luokitellaan edelleen talousmetsäksi.
Alueen yhtenäisyyden säilyttäminen on tärkeää sekä luonnon monimuotoisuuden että perinteisten elinkeinojen kannalta. Suomi on EU:n biodiversiteettistrategiassa sitoutunut suojelemaan vanhat ja luonnontilaiset metsänsä, mikä korostaa tarvetta alueen kokonaisvaltaiselle suojelulle. Erityisen tärkeää on huomioida alueen merkitys vedenjakajana ja yhtenäisenä luonnontilaisten metsien ja soiden muodostamana kokonaisuutena.
Alueeseen kohdistuu myös uusia haasteita, kuten kaivostoiminnan suunnitelmat. Nämä uhkaavat alueen luontoarvoja ja perinteisten elinkeinojen jatkuvuutta. Hankkeet ovat herättäneet huolta paikallisissa asukkaissa ja ympäristönsuojelijoissa, sillä ne saattaisivat toteutuessaan vaikuttaa merkittävästi alueen luontoarvoihin, vesistöihin ja paikallisiin elinkeinoihin, kuten poronhoitoon ja matkailuun (Lapin Kansa, 2024).
Metsä-Lapin maanselän alue edustaa ainutlaatuista luonnon ja kulttuurin yhdistelmää, jonka säilyttäminen vaatii kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Alueen tulevaisuuden turvaaminen edellyttää aktiivisia toimia suojelustatuksen vahvistamiseksi ja yhtenäistämiseksi, jotta sen tarjoamat mahdollisuudet luontaiselinkeinoille ja virkistyskäytölle säilyvät myös tuleville sukupolville.
Kuva: Nordic Resources 2025
Pulju-projekti
Pulju-projekti on laaja malminetsintähanke Keski-Lapin vihreäkivivyöhykkeellä, joka kattaa 240 neliökilometrin alueen. Nordic Resources -yhtiön malminetsintäalue sijaitsee geologisesti samankaltaisella alueella kuin Anglo Americanin merkittävä Sakatin kupari-nikkeli-PGE-esiintymä. Projektin päätavoitteena on nikkelimalmien etsintä ja mahdollinen hyödyntäminen.
Alueelta on löydetty merkittävä mineraalivaranto, joka käsittää 133 miljoonaa tonnia malmia sisältäen 0,21% nikkeliä ja 0,01% kobolttia. Kokonaistuotantopotentiaalin arvioidaan olevan huomattavasti suurempi, 275-415 miljoonaa tonnia malmia. Yhtiöllä on tällä hetkellä tutkimusoikeudet 46 neliökilometrin alueella, ja malminetsintää suunnitellaan jatkettavan syväkairauksilla jopa 1500 metrin syvyyteen. Erityisen lupaavia esiintymiä on havaittu Hotinvaaran alueella, jossa aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet merkittäviä nikkelipitoisuuksia.
Kuva: Kairausjäljet Hotinvaarassa, 2024
Mahdolliset ympäristövaikutukset
Luontoarvot ja biodiversiteetti
Pulju-projektin toteutuminen kaivostoiminnaksi aiheuttaisi merkittäviä ympäristövaikutuksia alueella. Hanke vaarantaisi Puljun erämaa-alueen luonnontilaisen ekosysteemin toiminnan ja uhkaisi alueen uhanalaisia lajeja, joihin lukeutuvat muun muassa naali sekä useat harvinaiset lintulajit. Kaivostoiminta vaikuttaisi negatiivisesti myös suojeltuihin luontotyyppeihin, kuten boreaalisiin luonnonmetsiin ja aapasoihin, joiden säilyttäminen on ollut yksi alueen suojelun keskeisistä tavoitteista.
Vesistövaikutukset
Kaivostoiminta aiheuttaisi merkittävän riskin Ounasjoen ja sen sivujokien vedenlaadulle. Tämä uhkaisi erityisesti meneillään olevaa lohien palautushanketta ja voisi vaikuttaa laajemminkin alueen kalakantoihin. Lisäksi kaivostoiminta vaikuttaisi todennäköisesti pohjavesien laatuun ja määrään, millä olisi kauaskantoisia seurauksia alueen ekosysteemeille.
Sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset
Kaivostoiminta toisi merkittäviä haittoja poronhoidolle ja muille perinteisille elinkeinoille. Erityisen huolestuttavaa on hankkeen vaikutus saamelaisten perinteisiin elinkeinoihin ja kulttuuriin, sillä alue on osa saamelaisten perinteistä elinaluetta. Matkailuelinkeinon toimintaedellytykset heikentyisivät merkittävästi, kun alueen luonnontilainen erämaaluonne muuttuisi. Paikallisten asukkaiden elinympäristö kokisi perustavanlaatuisia muutoksia, jotka vaikuttaisivat sekä elinkeinoihin että elämänlaatuun.
Pitkäaikaisvaikutukset
Kaivostoiminnan päättymisen jälkeen alueelle jäisi merkittäviä ympäristöriskejä ja jätehaasteita. Maiseman muutokset olisivat pysyviä, eikä alueen luontoarvojen palautumisesta ole takeita. Kaivostoiminta vaikuttaisi myös tulevien sukupolvien mahdollisuuksiin hyödyntää aluetta sekä perinteisten elinkeinojen että virkistyskäytön osalta. Erityisen huolestuttavaa on se, että monet näistä vaikutuksista olisivat käytännössä peruuttamattomia.
Kuva: Puljun erämaa Hotinvaaralta katsottuna, 2024
Yhteenveto
Pulju-projekti edustaa merkittävää kaivoshanketta, jolla on huomattava taloudellinen potentiaali. Samalla se muodostaa vakavan uhan alueen luontoarvoille ja perinteisille elinkeinoille. Hankkeen sijoittuminen useiden suojelualueiden läheisyyteen tekee siitä erityisen ongelmallisen ympäristönäkökulmasta. Kaivostoiminnan vaikutukset ulottuisivat laajalle alueelle ja olisivat osittain peruuttamattomia.
Erityisen huolestuttavaa on hankkeen sijoittuminen erämaa-alueelle, joka on suojeltu erityislailla, sekä sen mahdolliset vaikutukset Ounasjoen vesistöön ja alueen matkailuelinkeinoon. Kaivostoiminnan ja luonnonsuojelun sekä perinteisten elinkeinojen yhteensovittaminen tällä alueella vaikuttaa erittäin haasteelliselta. Hankkeen eteneminen edellyttäisi perusteellista ympäristövaikutusten arviointia ja laajaa yhteiskunnallista keskustelua alueen tulevaisuudesta.